Viikko 29, 2019

15. – 21. heinäkuuta 2019

Lupasin skarpata päivitysten kanssa, joten aloitetaan se heti eikä kohta!

Alkuviikko alkoi viileissä säissä ja sadettakin saatiin, mutta viikonloppuna aurinko alkoi paistella ihan kunnolla ja päivälämpötilat nousivat parinkymmenen kieppeille. Metsässä kävimme nauttimassa luonnonrauhasta tuhannen miljoonan hyttysen kanssa, sain sentään joitain kuvia otettua mutta vielä jäi kuvattavaa. Minulla oli koirat mukana, joten en ottanut sienikirjaa matkaan enkä näinollen kerännyt sieniäkään tutkittaviksi vaan otin niistä vain kuvia. Harmi että alkuviikosta näkemäni upean kirkkaankeltaiset haperot olivat menettäneet jo lakkiensa värin sadeveden vuoksi. Näistä en siis ottanutkaan kuvaa, olisi pitänyt napata se heti alkuviikosta, mutta ei ollut (kamera)kännykkää mukana.

Siili Spike pyörii nurkissa iltaisin satunnaisesti, tällä viikolla en ole tehnyt näköhavaintoa. Olisi mukavaa napata kaverista taas kuvia näytettäväksi. Erilaiset rastaat pyörivät edelleen pihapiirissämme, mutta pikkulinnut ovat lähteneet omille teilleen. Olen suunnitellut talviruokinnan aloittamista ja sen vuoksi lintulaudan tekoa. Myös siilin talvimökki on suunnitelmissa, ja siihen onkin jo materiaaleja hankittuna.

Keräilyäkin on tullut harrastettua, kerkät nyt ovat olleet jo jonkin aikaa pakkasessa, mutta lisäksi olen kerännyt sinne pienen pussillisen koivunlehteä, vadelmanlehteä ja todella pienen määrän pihlajanlehteä. Keruuluvat minulla on kunnossa, ei huolta! Tilasin viimein myös kasvikuivurin kesätyörahoilla, nyt päästään sitten hurruuttamaan kuivattavia kasveja. Suunnitelmissa on horsmankukkien ja lehtien keruu ja kuivaus, riippuen paljonko saan niitä kerättyä, suunnittelin tekeväni kukista myös mehua. Fermentointi pitäisi myös nyt opetella, että saisin kuivateltua yrttijuomiin aineita. Kiirettä siis pitää, kun olisi kaikenlaista kerättävää.. Vielä mieleen tulee ainakin äkkiseltään siankärsämöt yrtteinä ja värjäykseen, pietaryrtit värjäykseen, mesiangervo ja lisää niitä pihlajan lehtiä.

Tässä vielä muutama kuva viikolta.

Viikot 25-28, 2019

17. kesäkuuta – 14. heinäkuuta 2019

Nyt tuleekin pitkä pätkä. Kuukauden verran päivitystä. Kesä on ollut kylmä ja sateinen, tai ainakin sateisempi, kuin vuosi sitten. Mitä muuta voisi sanoa? Tuntuu, ettei mitään kerrottavaa ole. Kirjosiepot ovat lähteneet pihapiiristä aikaa sitten ja muutenkin linnut ovat pysytelleet katseilta piilossa. Kuovin sain sentään lisättyä heinäkuun alussa bongauslistalle. Onneksi siili sentään vierailee! Kuvia en ole kuitenkaan ottanut. Lupaan nyt skarpata taas päivitysten kanssa, sillä teen kuitenkin keruureissuja metsään ja siinä olisi samalla kyllä hetki käytettävissä kuvaamiseen.

Terassityömaalla

Elämää terassityömaalla.

Terassi on nyt tulossa, ja valitettavasti menetin hyvin itämään lähtenen kehäkukkaviljelmän sen vuoksi. Oma moka, olisi pitänyt varmistaa mikä tilanne terassin suhteen on. Ehdin noin puoli penkkiä siirtää pois, mutta niistä ei selvinnyt kuin muutama alku. Siirsin nämä etupihan penkkiin, johon samalla kylvin myös kiinanneilikat, siniset ruiskukat ja vuorikaunokit. Saas nähdä, lähetävätkö kasvamaan. Jos oikein innostun, saatan vielä nakata samaan penkkiin kehäkukan siemeniä lisää, kunhan muistaisin niitä ostaa kaupasta. Myös hauska risuaita on nyt paikallaan.

Kuvaan eksyi näköjään myös yksi Pirtan aarteista, talouspaperirullan hylsy.

Mustasilmäsusannat eivät itäneet amppelissa, joten noin viikko sitten lykkäsin samaan amppeliin muutaman köynnöskrassin siemenen, josko jaksaisivat sieltä ponnistaa. Susannoiden suhteen toki tiesin tilanteen: ne olisi pitänyt idättää sisätiloissa jo maaliskuussa. Mutta kunhan kokeilin, lähtevätkö näin myöhäisessä vaiheessa suoraa purkista.

Muistinkohan jo kertoa, että raparperi nostelee päätään? No, nyt ainakin on mainittu. Kylläpä kesti, luulin jo ettei selvinnyt talvesta omituisessa istutuskokeilussani (astiassa maan sisässä).

Kuituhamput ovat lähteneet nousemaan kohisten, mutta koululla keskustelimme sen viljelystä, ja olen saattanut viskoa ne aivan liian tiuhaan, joten eivät välttämättä jaksa kovin suuriksi kasvaa. Mutta se ei sinänsä haittaa, kun tarkoitus on käyttää nämä värjäyksessä.

Toisen istutuslaatikon kanssa alkaa olla kiire, jos meinaan jotain satoa siitä saada. Unohdin ostaa lautoihin suoja-ainetta, joten aion nyt vaan laittaa laatikon paikoilleen, se lahoaa sitten nopeammin mutta kyllä se useamman vuoden silti tulee kestämään. En voi näitä asioita venyttää enempää, nyt on jo kesäkuun puoliväli, ja kasvukausi on vain tietyn pituinen.


Vanhat betonilaatat odottavat kohtaloaan pihan pusikossa.


Etupihalla orvokit kukoistavat.


Kivikkokasvitkin selvisivät talvesta, ainakin osa.

Viikko 24, 2019

10. – 16. kesäkuuta 2019

Enpä ehtinyt tällä viikolla kuvata saatika sen enempää havainnoida, vaikka sainkin lisätä töyhtöhyypän BirdLife Suomen bongaushaasteeseen.

Aurinko on paistellut ja päivät ovat olleet lämpimiä, sadetta ei olla saatu mutta pilviäkin on taivaalla ajelehtinut ihan mukavissa määrin, ettei tällainen auringolle yliherkkä ole aivan käristynyt hengiltä. Pari viileämpääkin yötä oli, meinasi tulla jo hieman vilu, kun lähdin koiria kävelyttämään aamulla pelkässä t-paidassa (no oli housutkin jalassa, heh heh) ja plussaa oli 8 astetta. Nyt olisi ollut taas tarpeen se sisältäkäsin katsottava lämpömittari.

Keruukausi on parhaimmillaan, ja ohjelmassa olisikin vielä tälle päivälle kuusenkerkän keruu omaan käyttöön. Luonnontuoteluvalla sitä saa kerätä valtion monikäyttömetsistä, jotka onnekseni alkavat heti tuosta lähikuusikostani.

Viikot 22-23, 2019

22. toukokuuta – 9. kesäkuuta 2019

Tulipahan taas kohtaaminen kyyn kanssa, tällä kertaa olivat koiratkin mukana. Mitään ei onneksi käynyt, kyy jähmettyi paikoilleen ja hieman kauempaa sain siitä napattua kuvankin.

Sää on vaihdellut vähän laidasta laitaan: paljon sadetta ja tuulta sekä muutama kylmä yö, mutta viikon 23 lopulle myös aurinkoisia päiviä ja lämmintäkin parikymmentä astetta. Kirjosiepot taituroivat pihassamme napaten ötököitä lennosta, ja hyvä niin, ei haittaa ollenkaan, että vähentävät hyttyskantaa!

 

Epätoivoa kurkkupurkissa

Yksi kylmä yö kun unohdin peitellä kurkut ja kesäkurpitsat, ja se oli siinä. Kaikki kuolivat, joten ei kurkkua tai kesäkurpitsaa minulle tänäkään kesänä (viime keväänähän mokomat eivät itäneet lainkaan). Veikkaan että asiaan vaikutti myös monta päivää kestänyt sade, sillä nämä saivat sitä vähän liikaa kun ovat altakasteluruukuissa. MUTTA tälläkin oli tarkoituksensa. Olin nimittäin asetellut nämä riviin aitaa pitkin kasvamaan, ja sain äskettäin tietää, että nyt se terassi sitten tulee tämän kesän aikana. Emme vielä sopineet ajankohtaa tarkemmin. Eli olisin joutunut riipimään kurkut ja kesäkurpitsat jokatapauksessa irti aidasta, joka olisi voinut olla niille kohtalokasta. Harkitsen kyllä, josko ostan pari tainta näitä, kunhan keksin, mihin saan niille sitten hyvän kasvupaikan. Saas nähdä.

5.6. keskiviikkona sain vihdoin koottua kasvatuslaatikot, nyt ollaan aikataulusta reippaasti myöhässä niiden kanssa. Toisaalta, olisiko se kylmä yö tappanut näissäkin mahdollisesti itäneet kasvit, jos olisin ehtinyt nämä aiemmin laittaa!
Laatikot ovat vinksinvonksin kootut, kun palikat menivät sekaisin. ”Aivan sama”, kuka niitä katselee niin läheltä. Ajavat asiansa aivan varmasti kasvatuslootina.

Ehdin myös tohinoissani kylvää kehäkukat ikkunan alle, joten joudun siirtämään ne pois terassin alta. Nyt vaan on niin, että paikat käyvät vähiin, joten mietin mitä kasveja karsin suunnitelmistani pois. Todennäköisesti värjäyskasvit saavat nyt odottaa sitten ensi kesään kasvupaikkaa itselleen. Toki kesän mittaan voin tehdä lisää penkkejä, mutta en varmaankaan sitten enää istuta niihin tänä kesänä kun en ehdi saada satoa.

Aidan teko olisi tarkoitus suorittaa ensi viikolla. Minulla ei edelleenkään ole siihen kaikkia tarvittavia välineitä, mutta katsotaan mitä keksitään.

 

Tässä toinen paikallaan ja kylvettynä, nuo minikokoisiksi jäneet tomaatintaimet saivat kavereikseen kahta eri minttua ja samettikukkaa. Saapa nähdä, lähtevätkö nuo tomaatitkaan tuosta kasvuun, epäilyttää koko juttu. Toisessa laatikossa on käsittelemätöntä raakalautaa, hankin siihen vielä ensi viikolla jonkin suoja-aineen, ennenkuin laitan mullat. Ja tarvitsen myös lisää multaa, tuohon jo istutettuun olisi voinut vielä yhden pussillisen laittaa, mutta iski pihiys ja nyt se harmittaa. Multaa meni enemmän kuin kuvittelin, 3,5 säkillistä (40l säkkejä) on tässä alla kuvassa olevassa. Kuvittelin että kolme säkkiä olisi riittänyt, enpä vaivautunut matemaattisiin tehtäviin kun olisihan tuo menekki varmana ollut laskettavissa.

Viikko 21, 2019

20. – 26. toukokuuta 2019

Voiko olla totta, että ihan kohta on toukokuu jo ohi ja kesäkuu kurkkii nurkan takaa. Kai se on uskottava! Lintulistalleni sain kuluneella viikolla lisätä naakan ja haarapääskyn.

Tällä viikolla en kuvaillut ollessani hyvin kiireinen muiden asioiden tiimoilta. Onneksi saimme tähän viikonlopulle sadetta, sillä olo on ollut todella tukala koivun siitepölyn vuoksi. Olen lähes kaikelle allerginen ja oireilen todella vakavasti siitepölyihin. Joten nautin sateesta erittäin paljon, silloin, kun se ei jatku ihan viikkokaupalla putkeen. Pari päivää oli taas sellaista 4-5 astetta lämmintä päivisinkin, ja kova tuuli. Otin taas kevyttoppatakin päälle, kun vein koiria lenkille. Viikonlopuksi kova tuuli laantui ja lämpötilakin nousi niin, ettei takkia enää tarvinnut (noin 8-10 astetta päivisin).

Ulkona on kyllä tullut käytyä: löysin lauantaina uuden paikan josta menen keräämään horsman alkuja. Menin sinne itseasiassa etsimään nokkosta, mutta ne eivät vielä olleet nousseet. Hortoilun kausi lähtee hiljalleen käyntiin. Ollessani keräämässä pajua, löysin myös mesiangervoa, mutta minun täytyy kysyä lupa sen keräämiseen. Joten angervot jäivät vielä kasvamaan. Pajua en kerännyt itselleni vaan tilauksesta, ja sen keräämiseen siis oli lupa maanomistajalta. Aion kerätä myös itselleni, kunhan saan ensi viikolla soitettua henkilölle, joka vastaa kaupungin maista. Löysin nimittäin kotini läheltä juuri sopivan pajuryteikön. Pajun kuorta voi käyttää lankojen värjäyksessä puretteena, ja sitä varten sitä itselleni keräisin kokeiltavaksi.

Vielä kun löytäisi puhtaalta paikalta voikukkapellon.

Viikot 19 ja 20, 2019

6. – 19. toukokuuta 2019

Sinitiaisten pesintä pihapöntössä sitten päättyi, ja kirjosiepot ovat tulossa paikalle.
Ennen toissaviikon takatalvea sinitiaiset tekivät pönttöön pesää ja häätivät kirjosiepot, jotka koittivat tulla samalle paikalle. Lumisateiden jälkeen tiaisia ei enää näkynyt, ja nyt siepot ilmeisesti ovat valinneet pöntön käyttöönsä, kuten viime keväänä. Vuosi sitten siepot karkottivat sinitiaiset pöntöstä.

 

Kesä on nyt tulossa vauhdilla. Torstaina 16.5. bongasin vihdoinkin västäräkin keikaroimassa, kun hain paketin lähikaupaltani. Kesälenkkarit saapuivat juuri sopivasti! Näin koulumatkalla tien sivussa pellolla myös jonkin isokokoisen (tintteihin verrattuna), pitkänokkaisen ja -jalkaisen ruskean linnun, mutta en siinä satasen vauhdissa voinut pysähtyä ottamaan kuvia. Joten arvoitukseksi jäi, mikä kaveri oli kyseessä.

Rusakoita näkyy aina aamuisin tässä asuinalueemme laidalla. Siilitkin ovat heränneet, ja naapurini on ruokkinut piikkikansaa.
Öisin on vielä ollut pakkasia, nurmikko on aamuisin saattanut olla kuurassa. Päivälämpötilat ovat kuitenkin olleet jo reilusti plussalla. Riesaa on kuitenkin välillä ollut kovasta pohjoistuulesta, on saanut vielä käydä kevyt talvitakki päällä ulkona. Tuullut on välillä niin kovaa, että tukka meinaa lähteä päästä.

Vuoden ekalla hortoilureissulla (keräsin horsmanalkuja, saalis jäi todella surkeaksi) törmäsin myös pariin kyyhyn. Molemmat kyllä väistivät minua. En ehtinyt edes laulaa heille, joka yleensä on tehokas keino karkottaa eläimet ympäriltäni.

 

Taimet ulkoilemassa

Kaikki sisällä olleet taimet ovat nyt aloittaneet päiväulkoilut. Kasvikaappia varten hankkimani ikkunat ovat olleet nojallaan seinää vasten, ja taimet ruukuissaan niiden takana. 17.5. perjantaina kylvin parvekelaatikkoon salaattia, retiisejä ja krassia salaattitarpeiksi. Tarkoitus ei siis ole toistaa retiisin kasvatuskokeilua viime vuodelta, vaan aion syödä retiisien alut salaattitarpeina. Siis jos lähtevät nousemaan, ainakin viime kesänä onnistui.

En tiedä, mitä teen aina väärin tomaattien kanssa. Olen nähnyt ystävien kuvia netissä, ja heillä on samaan aikaan itämään laitetut tomaatin taimet jo vaikka kuinka isoja, minulla ne ovat edelleen kymmen-viisitoista senttisiä hentoja alkuja! Olen antanut mietoa lannoitettakin, eikä mitään tapahdu? Mahdankohan saada tomaatteja tänä vuonna laisinkaan! Taidan luovuttaa, ja ostaa ensi keväänä tomaattien taimet valmiina…

Tein nyt yhden penkin kivistä, riittivät juuri tasan tähän, kun mukana on lisäksi kolme tiiltä. Kylvin tähän värjäyskasveista kuituhampun, sen enempää miettimättä, miten tuota savista maata olisi voinut parantaa ja kuinka paksu multakerroksen olisi pitänyt olla. Itää jos itää, jos ei, niin laitetaan kamomillaa ja kehäkukkaa tilalle vähän myöhemmin. Noin viikossa pitäisi vihreän alkaa kurkkia, jos onnistuu. Penkki pitää kokoajan pitää hieman kosteana nyt alkuun, että itäminen onistuu. Tein tämän sen kamalan routivan savimössökohdan päälle, kuorin rikkaruohot ja sammaleet pois ja tasoittelin paakkuja, sitten vaan kivet paikoilleen ja mullat perään. Kokeilumielellä mennään, katsotaan, minkä näköinen tuo on sitten seuraavan talven jälkeen. Optimistisellä mielellä tein tähän myös jo kasvituen, jos hamput itävät ja kasvavat korkeiksi, ne kun voivat kasvaa jopa parimetrisiksi.

Kylvin myös joitakin päiviä sitten edellisessä päivityksessä mainitsemani keltaiset mustasilmäsusannet ja köynnöskrassit. Susannat laitoin etupihan puolelle amppeliin ja köynnöskrassin parvekelaatikkoon takapihalle, samaan paikkaan, jossa viime vuonna kasvoi mustasilmäsusannaa. Kesän mittaan köynnöskrassi kasvaa näköesteeksi aitaa ylöspäin.

Nyt pitäisi muistaa laittaa se piparminttupuska ostoslistalle kun käy ruokakaupassa. Jännityksellä odotan, minkä näköistä ja makuista minttua saan siitä siemenpussista, jossa sisältö on nimetty ”Minttu – Piparmünt”. Piparminttua kun ei voi lisätä siemenistä! Onhan tuo suomenkielinen nimi pussissa kuitenkin oikein.

Viikko sitten aloin koota kasvatuslaatikoita, mutta siinä kävi köpelösti. Porasta katkesi terä. Näin nyt vaan kävi! Sain laatikoiden pitkät sivut toisiinsa kiinni ja kun olisin laittanut lyhyet sivut kiinni, kävi tämä katkeaminen. Ostoslistalla on siis vielä kasvatuslaatikoille suoja-aine ja poranterä (sekä lisää ruuveja), jotta saan homman hoidettua loppuun.
Kokosin perjantaina illalla myös kaksi pientä tukikehikkoa, joille ei varsinaisesti ole mitään paikkaa mielessä. Nämä tein jättitattarista, jota saimme ottaa koulun puskasta viime kesänä. Talven ulkona olleet ovat muuttuneet kauniin ruskeiksi, mutta varastossa olleet ovat vielä vihertäviä. Eivätköhän ne tuosta kohta ala ruskistumaan, kun pääsivät nyt ulkoilemaan.
Olikohan tässä kaikki? No, ensi kerralla sitten lisää asiaa ja kuvia, seuraavaksi pihalle taas ihmettelemään.

 

Monenlaista laitettavaa

Sen minä vaan haluaisin tietää, kuka näitä siemeniä näin paljon on hankkinut, ja kuvassa eivät edes ole kaikki..!

Tuli ehkä nyt tilattua ja ostettua vähän liikaa kaikkea. Toisaalta ei ole tarkoitus kylvää jokaisen pussin koko sisältöä kerralla ja lisäksi mukana on muutama syyskylvettäväkin kasvi. Muutin myös mieltäni, kun olin jo hankkinut keltaisen mustasilmäsusannan siemeniä kun köynnöskrassia ei ollut ensimmäisessä kaupassa, ja sitä löytyikin tarjouksesta toisaalta, niin nämä olen siis ostanut ajatellen samaa kasvupaikkaa. Eli nyt täytyy valita, kumman laitan tälle kesälle. Taidan päätyä köynnöskrassiin, kun sitä alunperin suunnittelin. Susannat olisi pitänyt laittaa itämään jo maaliskuussa.

Viikon 18 lopulla sataneet lumet ovat nyt sulaneet ja sääennusteetkin näyttävät, ettei enää tulisi nollakelin öitä (tai pakkasta), joten viikonloppuna istutan orvokit ja puuhastelen penkkien parissa. Multaa olisi 400l odottamassa! Pääsen siis hakemaan lisää kiviä että toteutus voi edetä. Olen nyt kuitenkin päätynyt siihen, että en teekkään yrttispiraalia, vaan jotain ihan muuta, kuten alunperin suunnittelin. Innostuin vain niin kovasti hauskasta ympyräideasta, mutta innostus laimeni kun tutkin, mitä kasveja kannattaa kylvää vierekkäin ja mitkä taas eivät sovi yhteen. Joten nähtäväksi jää, miten sitten ihan se lopullinen toteutus tulee olemaan.

Värjäyskasveja pihalle tulee muutamia, sen lisäksi että kehäkukkaa voi käyttää sekä yrttinä että värjäyksessä, on tulossa myös morsinkoa, rohtosuopayrttiä ja safloria. Tosin en juuri nyt tätä kirjoittaessani muista, oliko näistä joku syyskylvettävä, eli tuleeko sitä vasta ensi vuonna. Olen kyllä tehnyt kirjalliset työt ja etsinyt tiedot kasveista, mutta en niitä ulkoa muista. Pietaryrtti on myös ollut suunnitelmissa, mutta mietin sille vielä paikkaa. Jos paikka löytyy, istutan sen taimesta.

Vuorikaunokit on suunniteltu kiinanneilikoiden kanssa etupihan penkkiin. Mietin kyllä myös, kävisikö se pietaryrtti kyseiseen penkkiin, mutta haiseeko se sitten pahalle jos tuuletusikkunaa pitää kesällä auki ja tämä kasvaa siinä alla.