Huono kasvukausi

Kylläpä on ollut yhtä vastoinkäymistä tämä kesä. Mistä aloittaisin?

Noh, terassityömaa kesti melko pitkään, joten se toinen kasvatuslaatikko ja siemenet siihen jäivät laittamatta. Kun tilaa ei pihalla ollut. Tuhohyönteisiä on ollut enemmän kuin viime vuonna, minulta menivät niin salaatit, krassit kuin salaattitarpeisiin kasvattamani retiisinlehdet näiden mokomien suihin.

Yrtit lähtivät sisällä itämään kivasti, mutta kuolivat kaikki, kun siirsin ne ulos. Mikälie siinäkin sitten takana. Laitoin uudet purkkeihin ja suoraa ulos itämään, mutta eivätpä nuo keleistä johtuen juuri jaksaneet nostaa päätään. Ajankohta menikin myöhäiseksi heinäkuun alkuun. Tilli olikin sitten ainoa, joka osoitti minkäänlaista mielenkintoa itämisestä heti alkuun.

Tilli, ruohosipuli ja ruohosipulin isännöimä vieras.

Mäkimeirami ja maustemeriami eivät itäneet uudelleen laisinkaan. Sitruunamelissassa on muutama hassu alku. Kaupasta ostamani ja ruukkuun istuttamani piparminttu on sentään tehnyt uutta vartta ja lehteä tasaiseen tahtiin. Vihannesportulakassa on muutama pienenpieni alku, tämän otan sitten talveksi sisälle ja toivon että selviää talven yli. Ruohosipuli on harvassa, mutta jonkinlaista kasvua siinä näkyy. Persilja on matala ja tuuhea, mutta ei senkään kanssa juhlita. Basilika ei enää jaksanut itää. Kalliit mintut eivät itäneet laisinkaan… Kylläpä harmittaa! Tomaateissa on muutamia kukkia. Tomaatit venyivät kunnolla pituutta sen yhden helteisen viikonlopun aikana, joka tuossa heinäkuun lopulla oli. Muutoin nämä tämän kesän lämpötilat eivät siis ole riittäneet antamaan vauhtia kotikutoisien viljelmieni tarpeisiin. Mutta! Nyt sentään terassi on valmis, joten pääsen ensi kesäksi rakentamaan sen kasvikaapin vanhoista ikkunoista. Tiedän jo mihin sen sijoitan. Runkoon materiaalit ja katto pitää jostain keksiä, ei ole roskalavalta tärpännyt että olisiko kukaan luopumassa valokatteesta. Yhdeltä kysyin, mutta ei antanut mittoja ja minun olisi pitänyt ajaa Kajaaniin saakka katsomaan, en vitsinyt ottaa riskiä. Ennemmin sitten ensi kesänä ostan sitä jonkinlaisen palan jos en muuta keksi.

Piparminttu ja portulakan alut
Tomaateissa on todistettavasti muutama kukka.

Pihaa en ole vielä saanut aidattuakaan. Se on työn alla, kunhan ehdin käydä Kajaanissa ostamassa verkon ja rimoja sitä varten.

No niin, nyt on valitusvirsi kaikesta epäonnistuneesta valmis. Pipariksi meni, en tiedä viitsinkö enää loppusyksystä edes kirjoittaa mitään. No ehkä voin napata muutaman kuvan sitten samettikukista, joissa tällä hetkellä on nuppuja.

Kuituhampusta saa värjäyspataan ihan kivan saaliin.

Taimet ulkoilemassa

Kaikki sisällä olleet taimet ovat nyt aloittaneet päiväulkoilut. Kasvikaappia varten hankkimani ikkunat ovat olleet nojallaan seinää vasten, ja taimet ruukuissaan niiden takana. 17.5. perjantaina kylvin parvekelaatikkoon salaattia, retiisejä ja krassia salaattitarpeiksi. Tarkoitus ei siis ole toistaa retiisin kasvatuskokeilua viime vuodelta, vaan aion syödä retiisien alut salaattitarpeina. Siis jos lähtevät nousemaan, ainakin viime kesänä onnistui.

En tiedä, mitä teen aina väärin tomaattien kanssa. Olen nähnyt ystävien kuvia netissä, ja heillä on samaan aikaan itämään laitetut tomaatin taimet jo vaikka kuinka isoja, minulla ne ovat edelleen kymmen-viisitoista senttisiä hentoja alkuja! Olen antanut mietoa lannoitettakin, eikä mitään tapahdu? Mahdankohan saada tomaatteja tänä vuonna laisinkaan! Taidan luovuttaa, ja ostaa ensi keväänä tomaattien taimet valmiina…

Tein nyt yhden penkin kivistä, riittivät juuri tasan tähän, kun mukana on lisäksi kolme tiiltä. Kylvin tähän värjäyskasveista kuituhampun, sen enempää miettimättä, miten tuota savista maata olisi voinut parantaa ja kuinka paksu multakerroksen olisi pitänyt olla. Itää jos itää, jos ei, niin laitetaan kamomillaa ja kehäkukkaa tilalle vähän myöhemmin. Noin viikossa pitäisi vihreän alkaa kurkkia, jos onnistuu. Penkki pitää kokoajan pitää hieman kosteana nyt alkuun, että itäminen onistuu. Tein tämän sen kamalan routivan savimössökohdan päälle, kuorin rikkaruohot ja sammaleet pois ja tasoittelin paakkuja, sitten vaan kivet paikoilleen ja mullat perään. Kokeilumielellä mennään, katsotaan, minkä näköinen tuo on sitten seuraavan talven jälkeen. Optimistisellä mielellä tein tähän myös jo kasvituen, jos hamput itävät ja kasvavat korkeiksi, ne kun voivat kasvaa jopa parimetrisiksi.

Kylvin myös joitakin päiviä sitten edellisessä päivityksessä mainitsemani keltaiset mustasilmäsusannet ja köynnöskrassit. Susannat laitoin etupihan puolelle amppeliin ja köynnöskrassin parvekelaatikkoon takapihalle, samaan paikkaan, jossa viime vuonna kasvoi mustasilmäsusannaa. Kesän mittaan köynnöskrassi kasvaa näköesteeksi aitaa ylöspäin.

Nyt pitäisi muistaa laittaa se piparminttupuska ostoslistalle kun käy ruokakaupassa. Jännityksellä odotan, minkä näköistä ja makuista minttua saan siitä siemenpussista, jossa sisältö on nimetty ”Minttu – Piparmünt”. Piparminttua kun ei voi lisätä siemenistä! Onhan tuo suomenkielinen nimi pussissa kuitenkin oikein.

Viikko sitten aloin koota kasvatuslaatikoita, mutta siinä kävi köpelösti. Porasta katkesi terä. Näin nyt vaan kävi! Sain laatikoiden pitkät sivut toisiinsa kiinni ja kun olisin laittanut lyhyet sivut kiinni, kävi tämä katkeaminen. Ostoslistalla on siis vielä kasvatuslaatikoille suoja-aine ja poranterä (sekä lisää ruuveja), jotta saan homman hoidettua loppuun.
Kokosin perjantaina illalla myös kaksi pientä tukikehikkoa, joille ei varsinaisesti ole mitään paikkaa mielessä. Nämä tein jättitattarista, jota saimme ottaa koulun puskasta viime kesänä. Talven ulkona olleet ovat muuttuneet kauniin ruskeiksi, mutta varastossa olleet ovat vielä vihertäviä. Eivätköhän ne tuosta kohta ala ruskistumaan, kun pääsivät nyt ulkoilemaan.
Olikohan tässä kaikki? No, ensi kerralla sitten lisää asiaa ja kuvia, seuraavaksi pihalle taas ihmettelemään.

 

Taivaisiin kurkottelua (pienet, pienet taimet)

Yrttijengi ja muut mukavat ovat nyt kaikki itäneet. Kesäkurpitsat kurkottelevat jo taivaisiin, eivätkä avomaankurkut jää paljoa jälkeen. Jännä juttu, että tällä kertaa nämä kaksi mainittua itivät ihan muutamissa päivissä, kun viime kesänä samoista siemenpusseista otetut siemenet eivät itäneet lainkaan. Tämän vuoksi laitoin nämä nyt jo hyvissä ajoin… Aionhan myös kokeilla ruukkupuutarhaa eli osa näistä taimista siirtyy suoraa ruukkuihin kasvamaan eivätkä penkkiin laisinkaan. Katsotaan miten käy, saanko satoa syksymmällä.

Minulla on vielä listassa yrttejä, joiden siemeniä pitää hankkia. Kuten esim. rosmariini ja salvia. Nämä käyn hakemassa kuun lopulla kaupungissa käydessäni ja laitan sitten myös ruukkuihin kasvamaan. Aion tilata myös värjäyskasvien siemeniä ja olen jo varannut kuituhampun siemeniä kaverilta. Mietin vaan, mihin ne valtavan korkeiksi kasvavat hamput uskaltaa laittaa kasvamaan. Kuituhamppu käy myös värjäykseen ja väri näyttää neulelangoissa kestävän hyvin valokulutusta. Pitää tulevana kesänä tehdä vertailuvärjäys nokkosen ja kuituhampun välillä.

Kasvukausi 2019 alkaa

Dynaaminen kaksikko pilkistää kuukauden odottelun jälkeen mullista. 16 chilin siementä (en tätä kirjoittaessani muista lajiketta) laitettu helmikuussa multiin ja olin jo luopua toivosta. Nyt dynaaminen kaksikko kuitenkin nostaa päätään! Toivoa siis onkin vielä.

Mitään muuta en laiskamatona ole vielä laittanut itämään, mutta mullat ja ruukut hain varastosta, joten siinäpä tälle sunnuntaille sopiva homma.

Julistan kasvukauden 2019 alkaneeksi.