Terassi on nyt tulossa, ja valitettavasti menetin hyvin itämään lähtenen kehäkukkaviljelmän sen vuoksi. Oma moka, olisi pitänyt varmistaa mikä tilanne terassin suhteen on. Ehdin noin puoli penkkiä siirtää pois, mutta niistä ei selvinnyt kuin muutama alku. Siirsin nämä etupihan penkkiin, johon samalla kylvin myös kiinanneilikat, siniset ruiskukat ja vuorikaunokit. Saas nähdä, lähetävätkö kasvamaan. Jos oikein innostun, saatan vielä nakata samaan penkkiin kehäkukan siemeniä lisää, kunhan muistaisin niitä ostaa kaupasta. Myös hauska risuaita on nyt paikallaan.
Mustasilmäsusannat eivät itäneet amppelissa, joten noin viikko sitten lykkäsin samaan amppeliin muutaman köynnöskrassin siemenen, josko jaksaisivat sieltä ponnistaa. Susannoiden suhteen toki tiesin tilanteen: ne olisi pitänyt idättää sisätiloissa jo maaliskuussa. Mutta kunhan kokeilin, lähtevätkö näin myöhäisessä vaiheessa suoraa purkista.
Muistinkohan jo kertoa, että raparperi nostelee päätään? No, nyt ainakin on mainittu. Kylläpä kesti, luulin jo ettei selvinnyt talvesta omituisessa istutuskokeilussani (astiassa maan sisässä).
Kuituhamput ovat lähteneet nousemaan kohisten, mutta koululla keskustelimme sen viljelystä, ja olen saattanut viskoa ne aivan liian tiuhaan, joten eivät välttämättä jaksa kovin suuriksi kasvaa. Mutta se ei sinänsä haittaa, kun tarkoitus on käyttää nämä värjäyksessä.
Toisen istutuslaatikon kanssa alkaa olla kiire, jos meinaan jotain satoa siitä saada. Unohdin ostaa lautoihin suoja-ainetta, joten aion nyt vaan laittaa laatikon paikoilleen, se lahoaa sitten nopeammin mutta kyllä se useamman vuoden silti tulee kestämään. En voi näitä asioita venyttää enempää, nyt on jo kesäkuun puoliväli, ja kasvukausi on vain tietyn pituinen.
Vanhat betonilaatat odottavat kohtaloaan pihan pusikossa.
Etupihalla orvokit kukoistavat.
Kivikkokasvitkin selvisivät talvesta, ainakin osa.