Kaikki sisällä olleet taimet ovat nyt aloittaneet päiväulkoilut. Kasvikaappia varten hankkimani ikkunat ovat olleet nojallaan seinää vasten, ja taimet ruukuissaan niiden takana. 17.5. perjantaina kylvin parvekelaatikkoon salaattia, retiisejä ja krassia salaattitarpeiksi. Tarkoitus ei siis ole toistaa retiisin kasvatuskokeilua viime vuodelta, vaan aion syödä retiisien alut salaattitarpeina. Siis jos lähtevät nousemaan, ainakin viime kesänä onnistui.

En tiedä, mitä teen aina väärin tomaattien kanssa. Olen nähnyt ystävien kuvia netissä, ja heillä on samaan aikaan itämään laitetut tomaatin taimet jo vaikka kuinka isoja, minulla ne ovat edelleen kymmen-viisitoista senttisiä hentoja alkuja! Olen antanut mietoa lannoitettakin, eikä mitään tapahdu? Mahdankohan saada tomaatteja tänä vuonna laisinkaan! Taidan luovuttaa, ja ostaa ensi keväänä tomaattien taimet valmiina…

Tein nyt yhden penkin kivistä, riittivät juuri tasan tähän, kun mukana on lisäksi kolme tiiltä. Kylvin tähän värjäyskasveista kuituhampun, sen enempää miettimättä, miten tuota savista maata olisi voinut parantaa ja kuinka paksu multakerroksen olisi pitänyt olla. Itää jos itää, jos ei, niin laitetaan kamomillaa ja kehäkukkaa tilalle vähän myöhemmin. Noin viikossa pitäisi vihreän alkaa kurkkia, jos onnistuu. Penkki pitää kokoajan pitää hieman kosteana nyt alkuun, että itäminen onistuu. Tein tämän sen kamalan routivan savimössökohdan päälle, kuorin rikkaruohot ja sammaleet pois ja tasoittelin paakkuja, sitten vaan kivet paikoilleen ja mullat perään. Kokeilumielellä mennään, katsotaan, minkä näköinen tuo on sitten seuraavan talven jälkeen. Optimistisellä mielellä tein tähän myös jo kasvituen, jos hamput itävät ja kasvavat korkeiksi, ne kun voivat kasvaa jopa parimetrisiksi.

Kylvin myös joitakin päiviä sitten edellisessä päivityksessä mainitsemani keltaiset mustasilmäsusannet ja köynnöskrassit. Susannat laitoin etupihan puolelle amppeliin ja köynnöskrassin parvekelaatikkoon takapihalle, samaan paikkaan, jossa viime vuonna kasvoi mustasilmäsusannaa. Kesän mittaan köynnöskrassi kasvaa näköesteeksi aitaa ylöspäin.

Nyt pitäisi muistaa laittaa se piparminttupuska ostoslistalle kun käy ruokakaupassa. Jännityksellä odotan, minkä näköistä ja makuista minttua saan siitä siemenpussista, jossa sisältö on nimetty ”Minttu – Piparmünt”. Piparminttua kun ei voi lisätä siemenistä! Onhan tuo suomenkielinen nimi pussissa kuitenkin oikein.

Viikko sitten aloin koota kasvatuslaatikoita, mutta siinä kävi köpelösti. Porasta katkesi terä. Näin nyt vaan kävi! Sain laatikoiden pitkät sivut toisiinsa kiinni ja kun olisin laittanut lyhyet sivut kiinni, kävi tämä katkeaminen. Ostoslistalla on siis vielä kasvatuslaatikoille suoja-aine ja poranterä (sekä lisää ruuveja), jotta saan homman hoidettua loppuun.
Kokosin perjantaina illalla myös kaksi pientä tukikehikkoa, joille ei varsinaisesti ole mitään paikkaa mielessä. Nämä tein jättitattarista, jota saimme ottaa koulun puskasta viime kesänä. Talven ulkona olleet ovat muuttuneet kauniin ruskeiksi, mutta varastossa olleet ovat vielä vihertäviä. Eivätköhän ne tuosta kohta ala ruskistumaan, kun pääsivät nyt ulkoilemaan.
Olikohan tässä kaikki? No, ensi kerralla sitten lisää asiaa ja kuvia, seuraavaksi pihalle taas ihmettelemään.