Säät jatkuivat viileinä (ainakin viime vuoteen verrattuna) mutta aurinkoisiakin päiviä saatiin. perjantaille 9.8. ennustettiin pilvistä päivää ja sadekuuroja, ei saatu kumpiakaan! Tuotti hieman vaikeuksia, sillä olin autolla liikkeellä koirien kanssa kun kävimme eläinlääkärillä hakemassa rokotukset karvakavereille. Enpä päässyt sitten asioille, kun ei koiria voinut jättää kuumaan autoon. Onneksi Prisman parkkihalli pelasti sen verran, että sain sentään ruokaostokset tehtyä. Eli viikon ainoa +15 päiväkin meni kaupungissa asioidessa.
Metsäkävelyillä on käyty, ja siitä taas muutamia kuvia alla. Lisäksi kukkia ja marjoja, joita kuvasin koululla käydessäni tiistaina 6.8.
Kylläpä on ollut yhtä vastoinkäymistä tämä kesä. Mistä aloittaisin?
Noh, terassityömaa kesti melko pitkään, joten se toinen kasvatuslaatikko ja siemenet siihen jäivät laittamatta. Kun tilaa ei pihalla ollut. Tuhohyönteisiä on ollut enemmän kuin viime vuonna, minulta menivät niin salaatit, krassit kuin salaattitarpeisiin kasvattamani retiisinlehdet näiden mokomien suihin.
Yrtit lähtivät sisällä itämään kivasti, mutta kuolivat kaikki, kun siirsin ne ulos. Mikälie siinäkin sitten takana. Laitoin uudet purkkeihin ja suoraa ulos itämään, mutta eivätpä nuo keleistä johtuen juuri jaksaneet nostaa päätään. Ajankohta menikin myöhäiseksi heinäkuun alkuun. Tilli olikin sitten ainoa, joka osoitti minkäänlaista mielenkintoa itämisestä heti alkuun.
Tilli, ruohosipuli ja ruohosipulin isännöimä vieras.
Mäkimeirami ja maustemeriami eivät itäneet uudelleen laisinkaan. Sitruunamelissassa on muutama hassu alku. Kaupasta ostamani ja ruukkuun istuttamani piparminttu on sentään tehnyt uutta vartta ja lehteä tasaiseen tahtiin. Vihannesportulakassa on muutama pienenpieni alku, tämän otan sitten talveksi sisälle ja toivon että selviää talven yli. Ruohosipuli on harvassa, mutta jonkinlaista kasvua siinä näkyy. Persilja on matala ja tuuhea, mutta ei senkään kanssa juhlita. Basilika ei enää jaksanut itää. Kalliit mintut eivät itäneet laisinkaan… Kylläpä harmittaa! Tomaateissa on muutamia kukkia. Tomaatit venyivät kunnolla pituutta sen yhden helteisen viikonlopun aikana, joka tuossa heinäkuun lopulla oli. Muutoin nämä tämän kesän lämpötilat eivät siis ole riittäneet antamaan vauhtia kotikutoisien viljelmieni tarpeisiin. Mutta! Nyt sentään terassi on valmis, joten pääsen ensi kesäksi rakentamaan sen kasvikaapin vanhoista ikkunoista. Tiedän jo mihin sen sijoitan. Runkoon materiaalit ja katto pitää jostain keksiä, ei ole roskalavalta tärpännyt että olisiko kukaan luopumassa valokatteesta. Yhdeltä kysyin, mutta ei antanut mittoja ja minun olisi pitänyt ajaa Kajaaniin saakka katsomaan, en vitsinyt ottaa riskiä. Ennemmin sitten ensi kesänä ostan sitä jonkinlaisen palan jos en muuta keksi.
Piparminttu ja portulakan alut
Tomaateissa on todistettavasti muutama kukka.
Pihaa en ole vielä saanut aidattuakaan. Se on työn alla, kunhan ehdin käydä Kajaanissa ostamassa verkon ja rimoja sitä varten.
No niin, nyt on valitusvirsi kaikesta epäonnistuneesta valmis. Pipariksi meni, en tiedä viitsinkö enää loppusyksystä edes kirjoittaa mitään. No ehkä voin napata muutaman kuvan sitten samettikukista, joissa tällä hetkellä on nuppuja.
Kuituhampusta saa värjäyspataan ihan kivan saaliin.
Yksi helteinen viikonloppu koettuna ja muuten samaa alle viidentoista asteen säätilaa. Muutaman päivän helle sai tehokkaasti kasvit nuupahtamaan, osa tien varren horsmista kuihtui kokonaan eikä helteiden jälkeen saadut sateet niitä enää pelastaneet. Näinköhän kävi niin, että horsmankeruukausi pääsi loppumaan? No, toivotaan että keruuapajilta sietä vielä saan. En ole nyt ehtinyt lähteä pitemmälle, ja tien vierestä nyt muutenkaan ei kerätä mitään, ellei sitten värjäyskasveja lankahommiin.
Siili tuhisteli viikolla 30 pihapiirissä, mutta kun laitoin vähän kärsineitä mansikoita tarjolle, ei siiliä ole enää näkynyt. Marjat olivat muutoin hyväkuntoisia, mutta hieman vetisiä, mitään mätää tai homeista meillä ei siis tarjoiltu.
Lauantaina 3. heinäkuuta leppälintu (uros) pyörähti pihassamme, kuvaa en ehtinyt saada. Nyt sain tämän kaverin siis tunnistettua, kun näin pihan puskissa jo toukokuussa samanlaisen mutta ihan varma tunnistus jäi tekemättä kun lintu lähti niin hätäisesti jatkamaan touhujaan muualle.
Laitetaanpa vielä muutama kuva menneeltä viikolta. Marjat kypsyvät hitaasti mutta varmasti, mustikan sato näyttää surkealta ja juolukoita on ole löytänyt laisinkaan. Puolukoita en ole vielä käynyt katsomassa, mikä on tilanne niiden suhteen. Tienvarren vattupuskissa näyttää olevan raakileita ihan mukavasti, mutta näitäkään ei viitsi kerätä kasvupaikasta johtuen. Albino puolukanvarpu kasvaa edelleen samassa paikassa.
Lupasin skarpata päivitysten kanssa, joten aloitetaan se heti eikä kohta!
Alkuviikko alkoi viileissä säissä ja sadettakin saatiin, mutta viikonloppuna aurinko alkoi paistella ihan kunnolla ja päivälämpötilat nousivat parinkymmenen kieppeille. Metsässä kävimme nauttimassa luonnonrauhasta tuhannen miljoonan hyttysen kanssa, sain sentään joitain kuvia otettua mutta vielä jäi kuvattavaa. Minulla oli koirat mukana, joten en ottanut sienikirjaa matkaan enkä näinollen kerännyt sieniäkään tutkittaviksi vaan otin niistä vain kuvia. Harmi että alkuviikosta näkemäni upean kirkkaankeltaiset haperot olivat menettäneet jo lakkiensa värin sadeveden vuoksi. Näistä en siis ottanutkaan kuvaa, olisi pitänyt napata se heti alkuviikosta, mutta ei ollut (kamera)kännykkää mukana.
Siili Spike pyörii nurkissa iltaisin satunnaisesti, tällä viikolla en ole tehnyt näköhavaintoa. Olisi mukavaa napata kaverista taas kuvia näytettäväksi. Erilaiset rastaat pyörivät edelleen pihapiirissämme, mutta pikkulinnut ovat lähteneet omille teilleen. Olen suunnitellut talviruokinnan aloittamista ja sen vuoksi lintulaudan tekoa. Myös siilin talvimökki on suunnitelmissa, ja siihen onkin jo materiaaleja hankittuna.
Keräilyäkin on tullut harrastettua, kerkät nyt ovat olleet jo jonkin aikaa pakkasessa, mutta lisäksi olen kerännyt sinne pienen pussillisen koivunlehteä, vadelmanlehteä ja todella pienen määrän pihlajanlehteä. Keruuluvat minulla on kunnossa, ei huolta! Tilasin viimein myös kasvikuivurin kesätyörahoilla, nyt päästään sitten hurruuttamaan kuivattavia kasveja. Suunnitelmissa on horsmankukkien ja lehtien keruu ja kuivaus, riippuen paljonko saan niitä kerättyä, suunnittelin tekeväni kukista myös mehua. Fermentointi pitäisi myös nyt opetella, että saisin kuivateltua yrttijuomiin aineita. Kiirettä siis pitää, kun olisi kaikenlaista kerättävää.. Vielä mieleen tulee ainakin äkkiseltään siankärsämöt yrtteinä ja värjäykseen, pietaryrtit värjäykseen, mesiangervo ja lisää niitä pihlajan lehtiä.
Nyt tuleekin pitkä pätkä. Kuukauden verran päivitystä. Kesä on ollut kylmä ja sateinen, tai ainakin sateisempi, kuin vuosi sitten. Mitä muuta voisi sanoa? Tuntuu, ettei mitään kerrottavaa ole. Kirjosiepot ovat lähteneet pihapiiristä aikaa sitten ja muutenkin linnut ovat pysytelleet katseilta piilossa. Kuovin sain sentään lisättyä heinäkuun alussa bongauslistalle. Onneksi siili sentään vierailee! Kuvia en ole kuitenkaan ottanut. Lupaan nyt skarpata taas päivitysten kanssa, sillä teen kuitenkin keruureissuja metsään ja siinä olisi samalla kyllä hetki käytettävissä kuvaamiseen.
Terassi on nyt tulossa, ja valitettavasti menetin hyvin itämään lähtenen kehäkukkaviljelmän sen vuoksi. Oma moka, olisi pitänyt varmistaa mikä tilanne terassin suhteen on. Ehdin noin puoli penkkiä siirtää pois, mutta niistä ei selvinnyt kuin muutama alku. Siirsin nämä etupihan penkkiin, johon samalla kylvin myös kiinanneilikat, siniset ruiskukat ja vuorikaunokit. Saas nähdä, lähetävätkö kasvamaan. Jos oikein innostun, saatan vielä nakata samaan penkkiin kehäkukan siemeniä lisää, kunhan muistaisin niitä ostaa kaupasta. Myös hauska risuaita on nyt paikallaan.
Kuvaan eksyi näköjään myös yksi Pirtan aarteista, talouspaperirullan hylsy.
Mustasilmäsusannat eivät itäneet amppelissa, joten noin viikko sitten lykkäsin samaan amppeliin muutaman köynnöskrassin siemenen, josko jaksaisivat sieltä ponnistaa. Susannoiden suhteen toki tiesin tilanteen: ne olisi pitänyt idättää sisätiloissa jo maaliskuussa. Mutta kunhan kokeilin, lähtevätkö näin myöhäisessä vaiheessa suoraa purkista.
Muistinkohan jo kertoa, että raparperi nostelee päätään? No, nyt ainakin on mainittu. Kylläpä kesti, luulin jo ettei selvinnyt talvesta omituisessa istutuskokeilussani (astiassa maan sisässä).
Kuituhamput ovat lähteneet nousemaan kohisten, mutta koululla keskustelimme sen viljelystä, ja olen saattanut viskoa ne aivan liian tiuhaan, joten eivät välttämättä jaksa kovin suuriksi kasvaa. Mutta se ei sinänsä haittaa, kun tarkoitus on käyttää nämä värjäyksessä.
Toisen istutuslaatikon kanssa alkaa olla kiire, jos meinaan jotain satoa siitä saada. Unohdin ostaa lautoihin suoja-ainetta, joten aion nyt vaan laittaa laatikon paikoilleen, se lahoaa sitten nopeammin mutta kyllä se useamman vuoden silti tulee kestämään. En voi näitä asioita venyttää enempää, nyt on jo kesäkuun puoliväli, ja kasvukausi on vain tietyn pituinen.
Vanhat betonilaatat odottavat kohtaloaan pihan pusikossa.
Etupihalla orvokit kukoistavat.
Kivikkokasvitkin selvisivät talvesta, ainakin osa.
Enpä ehtinyt tällä viikolla kuvata saatika sen enempää havainnoida, vaikka sainkin lisätä töyhtöhyypän BirdLife Suomen bongaushaasteeseen.
Aurinko on paistellut ja päivät ovat olleet lämpimiä, sadetta ei olla saatu mutta pilviäkin on taivaalla ajelehtinut ihan mukavissa määrin, ettei tällainen auringolle yliherkkä ole aivan käristynyt hengiltä. Pari viileämpääkin yötä oli, meinasi tulla jo hieman vilu, kun lähdin koiria kävelyttämään aamulla pelkässä t-paidassa (no oli housutkin jalassa, heh heh) ja plussaa oli 8 astetta. Nyt olisi ollut taas tarpeen se sisältäkäsin katsottava lämpömittari.
Keruukausi on parhaimmillaan, ja ohjelmassa olisikin vielä tälle päivälle kuusenkerkän keruu omaan käyttöön. Luonnontuoteluvalla sitä saa kerätä valtion monikäyttömetsistä, jotka onnekseni alkavat heti tuosta lähikuusikostani.
