Terassityömaalla

Elämää terassityömaalla.

Terassi on nyt tulossa, ja valitettavasti menetin hyvin itämään lähtenen kehäkukkaviljelmän sen vuoksi. Oma moka, olisi pitänyt varmistaa mikä tilanne terassin suhteen on. Ehdin noin puoli penkkiä siirtää pois, mutta niistä ei selvinnyt kuin muutama alku. Siirsin nämä etupihan penkkiin, johon samalla kylvin myös kiinanneilikat, siniset ruiskukat ja vuorikaunokit. Saas nähdä, lähetävätkö kasvamaan. Jos oikein innostun, saatan vielä nakata samaan penkkiin kehäkukan siemeniä lisää, kunhan muistaisin niitä ostaa kaupasta. Myös hauska risuaita on nyt paikallaan.

Kuvaan eksyi näköjään myös yksi Pirtan aarteista, talouspaperirullan hylsy.

Mustasilmäsusannat eivät itäneet amppelissa, joten noin viikko sitten lykkäsin samaan amppeliin muutaman köynnöskrassin siemenen, josko jaksaisivat sieltä ponnistaa. Susannoiden suhteen toki tiesin tilanteen: ne olisi pitänyt idättää sisätiloissa jo maaliskuussa. Mutta kunhan kokeilin, lähtevätkö näin myöhäisessä vaiheessa suoraa purkista.

Muistinkohan jo kertoa, että raparperi nostelee päätään? No, nyt ainakin on mainittu. Kylläpä kesti, luulin jo ettei selvinnyt talvesta omituisessa istutuskokeilussani (astiassa maan sisässä).

Kuituhamput ovat lähteneet nousemaan kohisten, mutta koululla keskustelimme sen viljelystä, ja olen saattanut viskoa ne aivan liian tiuhaan, joten eivät välttämättä jaksa kovin suuriksi kasvaa. Mutta se ei sinänsä haittaa, kun tarkoitus on käyttää nämä värjäyksessä.

Toisen istutuslaatikon kanssa alkaa olla kiire, jos meinaan jotain satoa siitä saada. Unohdin ostaa lautoihin suoja-ainetta, joten aion nyt vaan laittaa laatikon paikoilleen, se lahoaa sitten nopeammin mutta kyllä se useamman vuoden silti tulee kestämään. En voi näitä asioita venyttää enempää, nyt on jo kesäkuun puoliväli, ja kasvukausi on vain tietyn pituinen.


Vanhat betonilaatat odottavat kohtaloaan pihan pusikossa.


Etupihalla orvokit kukoistavat.


Kivikkokasvitkin selvisivät talvesta, ainakin osa.

Viikko 24, 2019

10. – 16. kesäkuuta 2019

Enpä ehtinyt tällä viikolla kuvata saatika sen enempää havainnoida, vaikka sainkin lisätä töyhtöhyypän BirdLife Suomen bongaushaasteeseen.

Aurinko on paistellut ja päivät ovat olleet lämpimiä, sadetta ei olla saatu mutta pilviäkin on taivaalla ajelehtinut ihan mukavissa määrin, ettei tällainen auringolle yliherkkä ole aivan käristynyt hengiltä. Pari viileämpääkin yötä oli, meinasi tulla jo hieman vilu, kun lähdin koiria kävelyttämään aamulla pelkässä t-paidassa (no oli housutkin jalassa, heh heh) ja plussaa oli 8 astetta. Nyt olisi ollut taas tarpeen se sisältäkäsin katsottava lämpömittari.

Keruukausi on parhaimmillaan, ja ohjelmassa olisikin vielä tälle päivälle kuusenkerkän keruu omaan käyttöön. Luonnontuoteluvalla sitä saa kerätä valtion monikäyttömetsistä, jotka onnekseni alkavat heti tuosta lähikuusikostani.

Viikot 22-23, 2019

22. toukokuuta – 9. kesäkuuta 2019

Tulipahan taas kohtaaminen kyyn kanssa, tällä kertaa olivat koiratkin mukana. Mitään ei onneksi käynyt, kyy jähmettyi paikoilleen ja hieman kauempaa sain siitä napattua kuvankin.

Sää on vaihdellut vähän laidasta laitaan: paljon sadetta ja tuulta sekä muutama kylmä yö, mutta viikon 23 lopulle myös aurinkoisia päiviä ja lämmintäkin parikymmentä astetta. Kirjosiepot taituroivat pihassamme napaten ötököitä lennosta, ja hyvä niin, ei haittaa ollenkaan, että vähentävät hyttyskantaa!

 

Epätoivoa kurkkupurkissa

Yksi kylmä yö kun unohdin peitellä kurkut ja kesäkurpitsat, ja se oli siinä. Kaikki kuolivat, joten ei kurkkua tai kesäkurpitsaa minulle tänäkään kesänä (viime keväänähän mokomat eivät itäneet lainkaan). Veikkaan että asiaan vaikutti myös monta päivää kestänyt sade, sillä nämä saivat sitä vähän liikaa kun ovat altakasteluruukuissa. MUTTA tälläkin oli tarkoituksensa. Olin nimittäin asetellut nämä riviin aitaa pitkin kasvamaan, ja sain äskettäin tietää, että nyt se terassi sitten tulee tämän kesän aikana. Emme vielä sopineet ajankohtaa tarkemmin. Eli olisin joutunut riipimään kurkut ja kesäkurpitsat jokatapauksessa irti aidasta, joka olisi voinut olla niille kohtalokasta. Harkitsen kyllä, josko ostan pari tainta näitä, kunhan keksin, mihin saan niille sitten hyvän kasvupaikan. Saas nähdä.

5.6. keskiviikkona sain vihdoin koottua kasvatuslaatikot, nyt ollaan aikataulusta reippaasti myöhässä niiden kanssa. Toisaalta, olisiko se kylmä yö tappanut näissäkin mahdollisesti itäneet kasvit, jos olisin ehtinyt nämä aiemmin laittaa!
Laatikot ovat vinksinvonksin kootut, kun palikat menivät sekaisin. ”Aivan sama”, kuka niitä katselee niin läheltä. Ajavat asiansa aivan varmasti kasvatuslootina.

Ehdin myös tohinoissani kylvää kehäkukat ikkunan alle, joten joudun siirtämään ne pois terassin alta. Nyt vaan on niin, että paikat käyvät vähiin, joten mietin mitä kasveja karsin suunnitelmistani pois. Todennäköisesti värjäyskasvit saavat nyt odottaa sitten ensi kesään kasvupaikkaa itselleen. Toki kesän mittaan voin tehdä lisää penkkejä, mutta en varmaankaan sitten enää istuta niihin tänä kesänä kun en ehdi saada satoa.

Aidan teko olisi tarkoitus suorittaa ensi viikolla. Minulla ei edelleenkään ole siihen kaikkia tarvittavia välineitä, mutta katsotaan mitä keksitään.

 

Tässä toinen paikallaan ja kylvettynä, nuo minikokoisiksi jäneet tomaatintaimet saivat kavereikseen kahta eri minttua ja samettikukkaa. Saapa nähdä, lähtevätkö nuo tomaatitkaan tuosta kasvuun, epäilyttää koko juttu. Toisessa laatikossa on käsittelemätöntä raakalautaa, hankin siihen vielä ensi viikolla jonkin suoja-aineen, ennenkuin laitan mullat. Ja tarvitsen myös lisää multaa, tuohon jo istutettuun olisi voinut vielä yhden pussillisen laittaa, mutta iski pihiys ja nyt se harmittaa. Multaa meni enemmän kuin kuvittelin, 3,5 säkillistä (40l säkkejä) on tässä alla kuvassa olevassa. Kuvittelin että kolme säkkiä olisi riittänyt, enpä vaivautunut matemaattisiin tehtäviin kun olisihan tuo menekki varmana ollut laskettavissa.