Nyt on haravoitu, ruukut kannettu varaston viereen odottamaan että saan aikaa järjestellä ne sinne ja kaikki muutkin pihavälineet laitettu talviteloille. Nostin tyhjäksi jääneen kasvatuslaatikkokehikon talven ajaksi toisen päälle ja suoritin vielä kitkennän kertaalleen ja käänsin mullat. Kylvin talvivalkosipulia laatikkoon ja toiseen päähän kokeeksi rohtosuopayrttiä ja kamomillasauniota. Siemenet ostin viime keväänä hyötykasviyhdistykseltä. Valkosipulit sain opiskelutoveriltani Raijalta, kiitos Raija!
Pihaa talvikuntoon, värjäystarvikkeetkin ovat vielä paikalla.
Värjäyksiäkin on vielä tulossa, kaasun loputtua kesken päivän ehdin kuitenkin keittää raparperi-sipulinkuori-kehäkukka-krysanteemiliemen. Krysanteemit ovat ihan vaan siksi mukana, että niitä sattui olemaan, en tiedä antaako se lankaan jäävää väriä. Liemen jäähdyttyä siivilöin sen ja laitoin sinne langan: puretteena toimii tuo raparperi. Uusi kaasukin on hankittuna, joten parin päivän päästä ehdin vielä nostaa lämmöt ja suorittaa värjäyksen loppuun. Siihen saakka lanka saa liota kylmässä liemessä.
Sain myös toiselta opiskelutoveriltani Marja-Liisalta morsingon lehtiä muutaman kilon, kiitokset siis sinnekin! Haudutin lehdet ja siivilöinnin jälkeen nostin pH:n ruokasoodalla yhdeksään. Liemi odottaa, että saan hankittua pelkistintä. Lisää tästä myöhemmin, mikäli se onnistuu.
Tässä vielä syksyn viimeinen iloinen kukkapuska, joka kökötti hetken pois tieltä terassin kaiteella kun haravoin pihaa.
Pari hyvin kiireistä viikkoa takana, joten päivityskin vähän myöhässä. Nyt sentään olen joitain kuvia muistanut napata.
Viikolla 37 olivat Nälkämaan markkinat KAO:n Seppälän opetustilalla Kajaanissa. Tämä on opiskelijoiden taidonnäyte, sillä markkinoilla on paljon opiskelijoita töissä ja niinpä olin minäkin luonnonvara-alan pöydässä tuotteineni edustamassa. Joten kiirettä piti, kun piti saada kangastavarat valmiiksi ja hillot tehtyä. Alunperin minulla piti olla näyttökin elintarvikevalmistuksesta, mutta nähtyäni siitä pari yötä painajaisia peruin sen. Valmistelut näyttöön eivät menneet erityisen hyvin, sillä marjamurske meni homeeseen kun yritin sitä kuivata, joten itsekerätyt marjat sitten puuttuivat. Koitin sitten ideoida raparperi-herukka chutneytä, mutta sekin meni mönkään. Minä en vaan pidä etikoista ja näinollen en niitä osannut oikein annostella… Tein sitten vain kahta omppuhilloa myyntiin!
Tällä viikolla ei vielä pakkasia ollut, mutta tuulta kylläkin ja sadetta. Punavyöseitikkejä on ollut tänä syksynä runsaasti, ja olenkin saanut muutaman langankin värjättyä. Verihelttaseitikkejäkin löytyi alkuun, mutta ilmeisesti joku muukin näillä nurkilla kerää värjäyssieniä, kun niitä ei enää ole näkynyt vaikka olen jättänyt pienemmät alut kasvamaan niitä kerätessäni. Harmittaa että voitatteja en ehtinyt kerätä, niitäkin näytti polunsyrjässä olleen, ja se keräyspaikkana ei silloin haittaa laisinkaan, kun niitä kerää värjäykseen. Ruokapataan en ihan polun varresta ota, kun ei voi tietää moniko koira siihen on juuri äsken jalkaa nostanut!
Markkinoiden jälkeen viikolla 38 saapuivat yöpakkaset. Sai ottaa kevyttoppatakin käyttöön aamu- ja iltalenkkejä varten! Päivisin kuitenkin vielä sen verran lämpöasteita, että hupparilla pärjäsi. Innostuin tunnelmoimaan ja otin yhden lyhdynkin varastosta ja laitoin siihen muutamana iltana kynttilän pihalle palamaan.
Lopuksi vielä muutama kuva omena-chilihillon valmistuksesta.
Urakoin mennäviikolla ja värjäsin kilon verran lankoja. Padoissa porisivat nokkonen, viime syksyn ruskistunut hevonhierakka, kuituhamppu, nappikukat, sipulinkuoret ja muutama erä verihelttaseitikin jalkaa ja lakkia. Käytin värjäyksessä samanaikaispuretusta. Värjäyskalustona teräskattilat ja kahden keitinpaikan kaasuhella.
Nappikukka eli pietaryrtti ja sipulinkuoret
Liotin verihelttaseitikeitä yön yli vedessä ennen keittämistä, sienet olivat kuivattuja. Ensimmäisessä erässä tuli 10l kattilassa 50g verihelttaseitikin lakkeja, värjäsin tällä 200g lankaa (100g luonnonvalkoista ja 100g vitivalkoista lankaa). Otin vielä 50g luonnonvalkoista lankaa jälkiväriin, langasta tuli hennon roosaa. Enempää jälkivärejä tästä ei saanut.
Vasemmalta: 100g luonnonvalkoiseen lankaan, keskellä 100g vitivalkoiseen lankaan ja oik. 50g jälkiväri, josta kamera hieman vielä syö väriä. Nämä ensimmäisestä liemestä, jossa oli 50g verihelttaseitikin lakkeja.
Toiseen verihelttaseitikkisoppaan laitoin 10l kattilaan 30g lakkeja. Näistä sain värin kahteen lankaan, toinen oli vitivalkoinen ja toinen beige lähtöväriltään. Molemmat värjäytyivät hyvin, mutta jälkiväri jäi todella heikoksi. Tässä tuli siis kokeiltua paljonko noita sieniä menee minkäkin lankamäärän värjäykseen ja saako niistä jälkivärejä. 50g kuivatut jatkoon, 30g kuivatut ei. Toki 30g antoi 200g lankamäärään värin, mutta jos haluaa myös hennompia jälkivärejä, kannattaa pataan nakata vähän enemmän sientä.
Vas. beigeen lankaan värjätty ja oik. vitivalkoiseen värjätty lanka, molemmat 100g. Nämä siis siitä liemestä, jossa oli 30g verihelttaseitikin lakkeja.
Värjäsin verihelttaseitikeillä niin, että lakit ja jalat menivät eri pataan. Lakeilla saa punaista, jaloilla oranssiin taittavaa keltaista. Jalkojen liemi oli voimakkaan kirkkaan keltainen, mutta ihan niin kirkasta keltaista ei lankoihin tullut.
Kolmas seitikkisoppa tuli siis pelkistä verihelttaseitikin jaloista, näiden yhteispainoa en enää muista paljonko niitä meni pataan.
100g kerät, verihelttaseitikin jaloilla värjätyt. Kuva hieman vääristää väriä, värit ovat voimakkaammat luonnossa.
Kuituhampulla ja nokkosella värjäsin erisävyisiin harmaisiin lankohin, ja tulikin taas kivoja vihreitä sävyjä hampusta. Nokkosella tuli kellertävää luonnonvalkoiseen lankaan ja vaaleanharmaa lanka muuttui vihertävänharmaaksi. Nokkonen oli kuivattua ja kuituhamppu pakastimen kautta käytettyä, molemmat viime syksyltä. Kuituhamppu antaa siis parhaimmat vihreät ja valonkestokin on ollut erittäin hyvä mitä sitä on viime syksynä värjätyillä tullut testattua!
Kuituhamppuvärjäykset kahteen erisävyiseen harmaaseen lankaan tehtyinä. 100g ja 50g.
Nokkosella värjätyt, vas. luonnonvalkoinen lanka muuttui kellertäväksi ja oik. vaaleanharmaa lanka vihertäväksi. Kuva on huono, kamera ei ihan saanut oikeita värejä tästä kaksikosta talteen. Molemmat 100g.
Hevonhierakalla tuli rusehtavia lankoja. Alla kuva hieman vääristää, keskimmäinen lanka ei oikeasti taita punertavaan.
Hevonhierakalla värjätyt, vas. 100g harmaaseen lankaan ja kaksi muuta 50g vitivalkoiseen ja luonnonvalkoiseen lankaan värjätyt.
Tässä vielä muutama lanka yhteiskuvassa värjäyspäivältä, pienet kerät päällä ovat viime syksyltä ja vyyhdit alarivissä näitä uusia värjäyksiä. Keskimmäinen vyyhti on nappikukka-sipulinkuorivärjäyksestä.
Sen minä vaan haluaisin tietää, kuka näitä siemeniä näin paljon on hankkinut, ja kuvassa eivät edes ole kaikki..!
Tuli ehkä nyt tilattua ja ostettua vähän liikaa kaikkea. Toisaalta ei ole tarkoitus kylvää jokaisen pussin koko sisältöä kerralla ja lisäksi mukana on muutama syyskylvettäväkin kasvi. Muutin myös mieltäni, kun olin jo hankkinut keltaisen mustasilmäsusannan siemeniä kun köynnöskrassia ei ollut ensimmäisessä kaupassa, ja sitä löytyikin tarjouksesta toisaalta, niin nämä olen siis ostanut ajatellen samaa kasvupaikkaa. Eli nyt täytyy valita, kumman laitan tälle kesälle. Taidan päätyä köynnöskrassiin, kun sitä alunperin suunnittelin. Susannat olisi pitänyt laittaa itämään jo maaliskuussa.
Viikon 18 lopulla sataneet lumet ovat nyt sulaneet ja sääennusteetkin näyttävät, ettei enää tulisi nollakelin öitä (tai pakkasta), joten viikonloppuna istutan orvokit ja puuhastelen penkkien parissa. Multaa olisi 400l odottamassa! Pääsen siis hakemaan lisää kiviä että toteutus voi edetä. Olen nyt kuitenkin päätynyt siihen, että en teekkään yrttispiraalia, vaan jotain ihan muuta, kuten alunperin suunnittelin. Innostuin vain niin kovasti hauskasta ympyräideasta, mutta innostus laimeni kun tutkin, mitä kasveja kannattaa kylvää vierekkäin ja mitkä taas eivät sovi yhteen. Joten nähtäväksi jää, miten sitten ihan se lopullinen toteutus tulee olemaan.
Värjäyskasveja pihalle tulee muutamia, sen lisäksi että kehäkukkaa voi käyttää sekä yrttinä että värjäyksessä, on tulossa myös morsinkoa, rohtosuopayrttiä ja safloria. Tosin en juuri nyt tätä kirjoittaessani muista, oliko näistä joku syyskylvettävä, eli tuleeko sitä vasta ensi vuonna. Olen kyllä tehnyt kirjalliset työt ja etsinyt tiedot kasveista, mutta en niitä ulkoa muista. Pietaryrtti on myös ollut suunnitelmissa, mutta mietin sille vielä paikkaa. Jos paikka löytyy, istutan sen taimesta.
Vuorikaunokit on suunniteltu kiinanneilikoiden kanssa etupihan penkkiin. Mietin kyllä myös, kävisikö se pietaryrtti kyseiseen penkkiin, mutta haiseeko se sitten pahalle jos tuuletusikkunaa pitää kesällä auki ja tämä kasvaa siinä alla.
Yrttijengi ja muut mukavat ovat nyt kaikki itäneet. Kesäkurpitsat kurkottelevat jo taivaisiin, eivätkä avomaankurkut jää paljoa jälkeen. Jännä juttu, että tällä kertaa nämä kaksi mainittua itivät ihan muutamissa päivissä, kun viime kesänä samoista siemenpusseista otetut siemenet eivät itäneet lainkaan. Tämän vuoksi laitoin nämä nyt jo hyvissä ajoin… Aionhan myös kokeilla ruukkupuutarhaa eli osa näistä taimista siirtyy suoraa ruukkuihin kasvamaan eivätkä penkkiin laisinkaan. Katsotaan miten käy, saanko satoa syksymmällä.
Minulla on vielä listassa yrttejä, joiden siemeniä pitää hankkia. Kuten esim. rosmariini ja salvia. Nämä käyn hakemassa kuun lopulla kaupungissa käydessäni ja laitan sitten myös ruukkuihin kasvamaan. Aion tilata myös värjäyskasvien siemeniä ja olen jo varannut kuituhampun siemeniä kaverilta. Mietin vaan, mihin ne valtavan korkeiksi kasvavat hamput uskaltaa laittaa kasvamaan. Kuituhamppu käy myös värjäykseen ja väri näyttää neulelangoissa kestävän hyvin valokulutusta. Pitää tulevana kesänä tehdä vertailuvärjäys nokkosen ja kuituhampun välillä.
