Viikko 43

21. – 27. lokakuuta 2019

Viikko on ollut sateinen ja lämmin. Perjantaina päästiin kahdeksan asteen plussalukemiin ja oltiin tyynessä ennen myrskyä. Jos en olisi sattumalta nähnyt facebookissa ystävieni päivityksiä siitä, että odottavat myrskyä saapuvaksi Kainuun seuduille, en olisi tiennyt mitään asiasta. Katsoinpa siis sääennusteet ja tottatosiaan, luvattu kovaa lounaistuulta, vettä ja räntäsadetta, jopa 10cm saatettaisiin saada räntää/lunta viikonlopun aikana. Siivosinkin siis äkkiä loput värjäystarvikkeet varastoon ja samalla nostelin sinne ruukut ja muut pihatarvikkeet, vaikka olivatkin märkiä. Tein vielä perjantaina värjäyksiä ja kaksi lientä jäikin nyt vielä kattiloihin, saa nähdä tuleeko tässä vielä sellaista päivää että innostuisin ottamaan vehkeet esille vai meneekö ensi kesään. Liemet joko säilyvät kattiloissa tai sitten eivät, sisälle en ota niitä kun ovat niin pahanhajuisia nuo sienet ja morsinko värjätessä. Harmi kun minulla ei ollut yhtään lankaa varastossa, että olisin saanut nämä tehtyä loppuun saakka kerrasta.

Perjantaina illalla alkoi vesisade ja kova tuuli. Lauantaina aamupäivällä sade muuttui sitten isoiksi märiksi hiutaleiksi. Onneksi olin käynyt laittamassa auton lämpöpiuhaan valmiiksi, sillä olin lauantaina menossa illaksi töihin. Lämpötila oli kuitenkin plussan puolella, joten taivaalta tullut vesi muutti muotoaan vuorotellen hiutaleista vesisateeksi ja sitten taas rännäksi. Illalla lumesta ei ollut tietoakaan, satoi vettä. Yöksi kääntyi kuitenkin juuri ja juuri pakkaselle, joten sunnuntaina maisemassa oli ripaus lunta, mutta siitä kymmenestä sentistä ei kyllä ollut tietoakaan. Myrskykään ei iskenyt, vaan kaikki varoitukset oli siitä poistettu. Oli mukavan rauhallista sunnuntaina aamusta, kellojakin taas käännettiin ja päivään tuli näin se yksi tunti lisää. Käytimme tämän ”ylimääräisen” koirien kanssa metsälenkkeilyyn.

Sain lisätä tällä viikolla myös uuden bongauksen lintulistalleni, hömötiaiset ovat tulleet naapurin lintulaudalle muiden lintujen seuraksi.

Viikko 42

14. – 20. lokakuuta 2019

Räntää, sumua, lunta, pikkupakkasta, vesisadetta.. Nyt sitä saadaan oikein kunnollista talven aikaan siirtymisen säätä. Illalla saattaa olla 5 astetta plussalla ja sataa vettä, ja aamulla onkin sitten maa jäässä ja lumenrippeitä pitkin pihoja. Melko kuraista hommaa!

Vähän rippeitä enemmän saatiin lunta torstain ja perjantain välisenä yönä, lumisade jatkui vielä aamupäivästäkin perjantaina. Lauantaiksi se kaikki oli kuitenkin jo sulanut.

Sumua on riittänyt useina iltoina, yllä kuva yhdeltä iltakävelyltämme. Tässä ei vielä edes ole kovin sumuista, mutta vähän kuitenkin. Pitkästä aikaa pääsimme myös kunnon metsäkävelylle lauantaina, takaisin tullessa jo hämärsi. Olen vältellyt metsälenkkejä pimeän aikaan sillä sudet muodostavat nyt uutta reviiriä kylämme tuntumaan, onneksi kuitenkin meistä katsoen kylän toiselle puolelle valtatien taakse. Mutta ovathan ne reviirit laajoja. Päivänvalossa näen sentään itse vähän kauemmas ja pystyn ennakoimaan, mutta pimeällä ei nää mitään vaikka lenkkipolut on metsässä valaistu. Se valoisuus loppuu ensimmäisiin pusikoihin polun vierellä.

Piha talvikuntoon

Nyt on haravoitu, ruukut kannettu varaston viereen odottamaan että saan aikaa järjestellä ne sinne ja kaikki muutkin pihavälineet laitettu talviteloille. Nostin tyhjäksi jääneen kasvatuslaatikkokehikon talven ajaksi toisen päälle ja suoritin vielä kitkennän kertaalleen ja käänsin mullat. Kylvin talvivalkosipulia laatikkoon ja toiseen päähän kokeeksi rohtosuopayrttiä ja kamomillasauniota. Siemenet ostin viime keväänä hyötykasviyhdistykseltä. Valkosipulit sain opiskelutoveriltani Raijalta, kiitos Raija!

Pihaa talvikuntoon, värjäystarvikkeetkin ovat vielä paikalla.

Värjäyksiäkin on vielä tulossa, kaasun loputtua kesken päivän ehdin kuitenkin keittää raparperi-sipulinkuori-kehäkukka-krysanteemiliemen. Krysanteemit ovat ihan vaan siksi mukana, että niitä sattui olemaan, en tiedä antaako se lankaan jäävää väriä. Liemen jäähdyttyä siivilöin sen ja laitoin sinne langan: puretteena toimii tuo raparperi. Uusi kaasukin on hankittuna, joten parin päivän päästä ehdin vielä nostaa lämmöt ja suorittaa värjäyksen loppuun. Siihen saakka lanka saa liota kylmässä liemessä.

Sain myös toiselta opiskelutoveriltani Marja-Liisalta morsingon lehtiä muutaman kilon, kiitokset siis sinnekin! Haudutin lehdet ja siivilöinnin jälkeen nostin pH:n ruokasoodalla yhdeksään. Liemi odottaa, että saan hankittua pelkistintä. Lisää tästä myöhemmin, mikäli se onnistuu.

Tässä vielä syksyn viimeinen iloinen kukkapuska, joka kökötti hetken pois tieltä terassin kaiteella kun haravoin pihaa.

Viikko 41

7. – 13. lokakuuta 2019

Lupailin lintukuvia, joten tässäpä niitä. Naapurilla on lintulauta ollut jo jonkin aikaa tarjolla, ja pihassamme pyöriikin paljon talitiaisia, pari närheä ja satunnaisesti myös harakoita. Varpusia on myös näkynyt muutaman kerran, mutta kameraan eivät ole vielä tallentuneet. Myös kolme oravaa käyvät joka päivä, ja piilottelevat pähkinöitä pitkin pihoja, mm. kasvatuslaatikostani löytyi piilotettuja pähkinöitä. Oravat ovat todella rohkeita, eivät väistä ihmistä juuri yhtään ja vetävät välillä hirmuista rallia pitkin pihaa ja terassia.

Harmi että kuvaaja ei ihan pysynyt mukana noissa närhien lentoonlähtökuvissa. Muutenkin kaikki nämä kuvat on otettu likaisten ikkunoiden läpi, pitäisiköhän vielä tälle syksylle pestä ikkunat?

Sunnuntaina heräsimme maisemaan, jossa oli ripaus lunta. Yöllä oli siis ollut pakkasta. Tiet olivat kuitenkin kuravelliä, joten ei sitä pakkasta kovin paljoa ollut.

Hirvenmetsästyskin alkoi tänä viikonloppuna, ja lauantaina töihin ajellessani näinkin porukkaa passissa. Hirviä ei näkynyt.

Viikot 39-40

23. syyskuuta – 6. lokakuuta 2019

Kyllä sitä kiirettä pitää edelleen, päivitys hieman myöhässä. Syyskuun lopusta ei jäänyt mitään erikoisempaa mieleen, joten kirjoitan lokakuun ensimmäisestä viikosta.

Lokakuun ensimmäisellä viikolla siis saimme perjantaina vähän räntää ja olinkin sopivasti varannut autolle nastarenkaiden vaihdon jo näin aikaisessa vaiheessa. Syynä tähän oli käynti Kuusamossa. Kuusamon reissussa tiet eivät olleet jäässä mutta kas vaan, täällä Otanmäen suunnallapa olivat ja lauantaina aamulla oli luntakin maassa, tosi vähän, mutta kuitenkin. Räntää ja lunta ja muutaman asteen pakkasta saatiin tämän jälkeen pariin kertaan, kunnes lokakuun toisen viikon lopulla kääntyi taas vesisateeksi. Eikä tuota lunta ja räntää maahan jäänyt, pois se suli kyllä. Melko kuivia päiviä oli kuitenkin useita.

Kuusamon reissulta sain lisätä lintubongaukseeni teeren. Olenkohan tätäkään livenä nähnyt koskaan? No nytkin vain auton ikkunasta ohimennessä eräässä risteyksessä oli naarasteeriä useampia, urosta en bongannut. Ja olen varma siitä, että tunnistin lajin oikein. Vauhti oli käännyttäessä sen verran hidas, että ehdin kunnolla katsoa.

Matkalla tuli myös pysähdyttyä nähtävyyksien pariin. Suomussalmella tapasin viisasta hiljaista kansaa syksyn 2019 muotipukineissaan. Laitan tästä muutaman kuvan alle. Kiertelin koko pellon ja nostelin tuulessa lennelleet vaatteet ja asusteet takaisin kansalaisten päälle.

Kuusamossa piti tietenkin käydä Rukalla kiipeämässä näköalakalliolle. Tuuli oli kylmä, mutta kannatti.

Kuusamon pohjoispuolelta löytyi Käylän kylästä Kitkajoki ja sen kuohut. Poroja näkyi myös pientareilla useampaan otteeseen.

Lokakuun toisesta viikosta teen päivityksen erikseen lähipäivinä, luvassa ainakin lintukuvia!